Mukaan hankkeeseen lähti Ylä-Savosta neljä innokasta kuntaa hakemaan ratkaisua päästövähennyshaasteisiinsa. Iisalmessa hankeapu oli luonnollinen jatkumo aiemman KierRe-hankkeen aloittamalle ilmastotyölle, mutta muut kolme Kiuruvesi, Lapinlahti ja Vieremä lähtivät aika lailla uuden eteen. Toki paljon ilmastotekoja kunnat olivat tehneet jo ennen hanketta osan tiedostaen ja osan tiedostamatta ne päästöjä vähentäviksi teoiksi. Joten aivan nollista ei liikkeelle lähdetty.

Hankkeeseen mukaan lähteneillä kunnilla ei tahtoa ilmastopäästöjen vähentämiseen puuttunut, omat resurssit vaan eivät aina tahdo riittää tällaisten tavoitteiden ja toimien suunnitteluun ja organisointiin. Saimme jokaisesta kunnasta kasaan sekä työntekijöistä että luottamushenkilöistä koostuneet projektiryhmät, joiden kanssa kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat päästövähennystoimenpiteineen muokattiin. Ilmastosuunnitelmia pyöriteltiin vielä niin kuntalaisten kommentoitavina kuin lautakunnissakin ennen kuin ne menivät kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin.

Seudullisen ilmasto-ohjelman valmisteluun nimettiin myös oma työryhmänsä hankekuntien työntekijöistä ja luottamushenkilöistä. Työryhmä oli erittäin tehokas ja aiheeseen omistautunut, joten työ sujui sutjakkaasti alusta alkaen. Lisäksi saimme Ylä-Savossa teetetyksi kolme selvitystyötä ja neljä kokeilua sekä kaikkea pientä pyöräilytempauksesta vaalipaneeliin ja runsaasti erinäisiä viestintätoimia.

Kapuloita ja vähän isompiakin halon pätkiä on lennellyt rattaisiin suunnasta, jos toisesta, mikä on saanut pohtimaan niin erilaisia työskentelytapoja kuin ihan elämän perusarvojakin. Mutta emme antaneet vauhdin pysähtyä, vaan Ylä-Savon kokoisen palan pelastusoperaatio rullasi tasaisesti eteenpäin.

Ja rattaiden rullaaminen jatkuu, vaikka hanke tuleekin päätökseensä. Ilmastotavoitteet ja -toimet lähtevät hiljaa sulautumaan osaksi kuntien päivittäisiä toimia sekä talousarvioita ja strategioita. Monet kunnat tarvitsevat edelleen lisäresursseja ilmastotyön koordinointiin, sillä valmiiksi tässä ei ihan heti tulla. Onneksi rattaat täällä Pohjois-Savossa liikkuvat yhä kiivaammalla vauhdilla, kun käytössä on (vähähiilistä) moottorivoimaa, Savon ilmastosankareita, vaikka muille jakaa.

Kirsi Savolainen, KESTO-hankkeen Ylä-Savon projektivastaava kiittää vielä kerran kaikkia yhteistyöstä Ylä-Savon ilmastotyön käyntiin saattamisesta!

The post Mitä tulikaan tehtyä?! appeared first on KESTO-hanke.

Monelle meistä kesälomaan kuuluu matkustaminen. Kotimaan matkailu on ympäristöystävällisempää kuin vaikkapa ulkomaille lentäminen ja samalla tuet kotimaisia yrityksiä. Matkustamien voi suuntautua mökille, sukulaisille tai lomalle toiselle paikkakunnalle. Olisiko matka mahdollista toteuttaa ympäristöystävällisellä kulkuvälineellä kuten vaikka junalla? Junaan voi ostaa lomalippuja, joilla pääsee matkustamaan voimassaolo aikana rajattomasti. Tämä on oiva tapa päästä tutustumaan uusiin kaupunkeihin ja ihastella Suomen luontoa matkustaessa junalla halki Suomen.

Matkailua voi harrastaa myös lähellä omaa asuinpaikkakuntaa. Entäpä jos viettäisit päivän turistina omalla asuinpaikkaunnalla tai naapuri kaupungissa? Mihin paikkoihin veisit ulkopaikkakuntalaisen tuttavan tutustumaan? Entäpä jos vuokraisit kaupunkipyörän ja kävisit tutustumassa oman kotikaupungin historiaan. Hyviä vinkkejä nähtävään ja koettavaan löytyy kaupunkien ja kuntien matkailusivuilta, matkailuesitteistä ja vaikkapa erilaisista sosiaalisen median paikallisryhmistä.

Mökkeily kuuluu myös vahvasti suomalaiseen kesään ja loman viettoon. Mökilläkin ollessa kannattaa muistaa esimerkiksi lajittelu ja asianmukainen jätehuolto. Mökin terassia uusittaessa muistetaan, ettei painekyllästettyä kestopuuta saa hävittää itse polttamalla tai haudata maahan vaan se tulee toimittaa kestopuun keräyspisteeseen. Myös esimerkiksi biojätteen asianmukaisesta kompostoinnista tai pois kuljetuksesta kannattaa huolehtia. Esimerkiksi maahan kaivetut tai lehtikompostiin heitetyt ruoantähteet houkuttelevat helposti rottia ja muita haittaeläimiä.

Kesä on loistavaa aikaa tutustua lähiruoka tarjontaan. Monilla tiloilla on oma tilapuoti, josta saa ostettua tilan antimia. Mikä olisikaan mukavampi kesäretki kuin lähteä hakemaan tuoreet marjat ja kananmunat kesäiseen kakkuun suoraan tilalta ja vaikka samalla herkulliset lihat grilliin paikalliselta lihatuottajalta. Erilaiset lähituotteet ovat myös hyvä vieminen mökkivierailulle!

Aurinkoista kesää toivottaen

KESTO-tiimi

The post Ympäristöystävällistä kesän viettoa appeared first on KESTO-hanke.

Kuntien ilmastotyöstä puhuttaessa keskustelu painottuu monesti suuriin kokonaisuuksiin. Tämän tärkeän keskustelun keskellä pienemmät teot jäävät monesti vähemmälle huomiolle. Nämä kunnissa tehtävät jokapäiväisessä toiminnassa mukana olevat teot ovat kuitenkin osa kunnan ilmastotyötä. Nämä pienet teot ovat niitä, joilla jokainen kuntalainen, kunnan työntekijä ja kunnan alueen yritys voi edistää kunnan ilmastotyötä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Näitä pieniä tekoja ovat esimerkiksi paremman lajittelun mahdollistavat ratkaisut toimiston taukotilassa tai huomion kiinnittäminen valojen ja valmiustilassa olevien laitteiden sammuttamiseen. Tällaiset asiat voivat vaikuttaa pieniltä ja merkityksettömiltä, mutta niiden kautta ympäristöä säästävät toimet tulevat osaksi jatkuvaa toimintaa.

Kunnissa tehdään jo nyt valtavasti hyvää työtä ilmastoasioiden eteen. Näistä teosta viestintää voidaan lisätä monin tavoin. Viestinnän kautta ilmastotyötä tehdään näkyväksi kuntalaisille ja sillä voidaan innostaa myös sellaisia tahoja mukaan ilmastotyöhön joihin kuntaorganisaatiolla ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Myös tässä yhteydessä yhteistyössä on voimaa ja pienistä puroista kasvaa suuria jokia.

Tehdään yhdessä pieniä ja suuria ilmastotekoja!

The post Mietteitä ilmastotyöstä appeared first on KESTO-hanke.

Ohjelmaan ja tavoitteisiin perehtyessäni, aloin myös miettimään omia ilmastotekoja kuluvan valtuustokauden aikana. Miten omalta osaltani vaikutan tähän tavoitteeseen. Myönteisesti vai kielteisesti. Vuonna 2020 työpaikkani oli Varkaudessa, päivittäin ajoin yksin autolla 80 km, aikaa meni reilu tunti päivässä. Tänä vuonna työpaikkani on 2,5 km päästä kotoani ja olen kävellyt sen molempiin suuntiin, aikaa yhteensä menee sama reilu tunti, lähikauppakin on matkan varrella. Koronan takia kaikki luottamustehtäviin liittyvät kokoukset on toteutettu etäyhteyksillä, joten autoa ei ole tarvittu kokousmatkoihinkaan. Ilmasto ja minä kiitän tätä aikaa koska työtarmo, yöunet, kunto ja mieli on voineet paremmin liikunnan lisääntyessä. Kävelyn ja pyöräilyn aikana olen myös kuunnellut lukuisia kirjaäänitteitä, pääasiassa tieto- ja tiedekirjoja, tosin näin keväällä on mukava kuunnella myös luonnon ääniä ja lintujen ääniä, sivistys ja luonnon arvostus on kasvanut.

Pieksämäki on panostanut liikuntamahdollisuuksiin, erityisesti Vedenjakaja-reitistöön patikoinnin ja maastopyöräilyn osalta sekä Hiekanpään ja Uhonmäen monipuolisiin lähiliikuntapaikkoihin. Itse olen harrastanut maastopyöräilyä reitistöllä vuodesta 2017 alkaen kesäaikaan. Hieno ja monipuolinen harrastus. Vielä kuin oppisi talvella hiihtämään sujuvasti. Tietysti voisi vielä kokeilla talvella kuntosaliurheilua, kun Pieksämäellä on valinnanvaraa tarjolla.

Se missä on vielä parannettavaa, liittyy kierrätykseen, kesän aikana aion opetella ja laittaa omalta osaltani asiat kuntoon kokonaisvaltaisen kierrätyksen osalta. Erityisen haastavaa on erilaisten muovipakkausten kierrättäminen, tunnistaa ne, sitten huolehtia, että ne ovat tyhjiä, puhtaita ja kuivia. Ehkä tästäkin selvitään, kun harjoitellaan. Seuraava kirja, jonka kuuntelen, on KonMari, jotta saan vinkkejä mitä ylimääräisiä tavaroita raivaan pois kierrätykseen.

Vielä jossain vaiheessa, kun tulee ajankohtaiseksi vaihtaa autoa, niin siinä sitä riittää insinöörillä miettimistä mikä kulkupeli on ilmastoystävällisin hankinta.

Mielenkiinnolla odotan syksyä mitä sain aikaiseksi.

Arto Sepponen
Pieksämäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja

The post Kohti ilmastoystävällistä kuntaa appeared first on KESTO-hanke.

Luonnonvarojen käyttö kiihtyy meillä ja maailmalla

Luonnonvarojen käyttöä verrataan usein suhteessa maailman väkiluvun tai bruttokansantuotteen kasvuun. Luonnonvarojen käyttö kuitenkin kiihtyy jatkuvasti vaikka maailmanlaajuinen BKT ei enää kasvakaan yhtä voimakkaasti. Materiaaleja on sidoksissa entistä enemmän rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin ja tämän kiinteän materiaalivaraston ylläpitäminen sitoo yhä enemmän uusia materiaaleja ja luonnonvaroja. Materiaalien kiihtyvä käyttö tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että kierrätysjärjestelmien rakentaminen seuraa jäljessä. Maailmanlaajuinen kierrätysaste on matala ja jätettä syntyy koko ajan enemmän ja enemmän. On todettua, että ”Ajatus sellaisesta kiertotaloudesta, joka saisi yhteiskunnan materiaalinkulutuksen muuttumaan jatkuvasta läpivirtauksesta “suljetuiksi kierroiksi”, on mahdoton jatkuvan materiaalisen kasvun oloissa”. Jotain on siis tehtävä.

Suurin osa luonnonvarojen käyttöönotosta ja tavaroiden tuotannosta tapahtuu nykyään Itäisessä Aasiassa ja Tyynenmeren maissa. Aikaisemmin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka olivat luonnonvarojen oton keskuksia, mutta painopiste on siirtynyt yhä enemmän muualle maailmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin vauraimmat maat ovat ”ulkoistaneet” merkittävän osan luonnonvarojen kulutuksestaan muihin maihin. Luonnonvarojen oton ja hyödykkeiden tuotannon ulkoistaminen on siirtänyt myös ympäristövaikutukset ja niiden kustannukset länsimaista toisaalle. Maihin, joissa ympäristölainsäädäntö ja kierrätysjärjestelmät ovat vasta kehittymässä.

Vauraissa länsimaissa otetaan vasta ensimmäisiä askelia kohti aineetonta taloutta. Globaalisti luonnonvarojen kulutus kasvaa ja puhe kehittyneiden maiden taloudellisen kasvun irtikytkennästä materiaalien kulutuksesta vie vielä aikaa. Suomen ympäristökeskus on todennut, että luonnonvarojen ja materiaalien käytön vähentäminen edellyttäisi kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistämistä erityisesti toimialoilla (rakentaminen, prosessiteollisuus ja ruokaketju kokonaisuudessaan), jotka kuluttavat paljon luonnonvaroja ja joissa hävikkiä syntyy runsaasti. Luonnonvarojen ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiseksi tarvitaan vahvempia kansainvälisiä kieltoja, lainsäädäntöä, sopimuksia, sitoumuksia sekä erilaisia taloudellisia kannustumia. Lisäksi on kiireellinen tarve saada käyttöön mm. kierrätystä edistäviä panttijärjestelmiä, tuotteiden pidempiä takuuaikoja ja parempaa korjattavuutta sekä kehittynyttä materiaalien ja kemikaalien tunnistus- ja erottelutekniikoiden kierrättämisen ja uudelleen käytön tehostamiseksi.

Luonnonvarojen käytön vähentämisen vaikutukset hyvinvointiin

Kuten muissakin länsimaissa myös Suomessa hankituista tuotteista suurin osa valmistetaan ulkomailla ja myös raaka-aineiden käyttö tapahtuu siellä. Suomalaisella lainsäädännöllä ja taloudellisilla kannustimilla voidaan suitsia kotimaisessa tuotannossa käytettyjen neitseellisten raaka-aineiden määrää, mutta ulkomailla tuotettuihin tavaroihin ei kansallisilla päätöksillä ylletä. Tarvitaankin kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä sitoumusia. EU:n valmsitelema Green Deal -paketti on yksi osoitus yhteisestä halusta siirtyä kohti materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja kiertotaloutta.

Kiertotalouteen siirtymisessä on mahdollisuuksia, mutta myös vaikeita haasteita. Irtikytkentä materiaalien lisääntyvästä hyödyntämisestä hyvinvoinnin turvaajana on haastava ja vaikea. Neitseellisen materiaalien kulutuksen tulisi vähentyä voimakkaasti, kun kiertotalouden mukaiseen talousmalliin siirrytään. Mikäli pyritään globaaliin kulutuksen laskuun, vaatii se perustavaa muutosta siinä, miten inhimillisiä tarpeita tyydytetään ja millaisen infrastruktuurin varaan elämä rakentuu. Kulutuksen lasku tulisi heijastumaan kaivosten, tuotantolaitosten yms. tuotannon määrän vähenemiseen, mikä puolestaan aiheuttaa työttömyyttä ja jossain päin maailmaa jopa köyhyyttä. Kiertotalouden sosioekonomisten vaikutusten arviointi on haastavaa ja vaikeaa. Tarvitaan selkeästi lisää puolueetonta tietoa siitä, minkälaiset toimet tuovat suurimmat ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvän hyödyn. Muutos kiertotalouteen tulee olemaan laaja ja koko yhteiskuntaan vaikuttava.

Jostain on kuitenkin aina aloitettava ja työtä on tehtävä kaikilla rintamilla. Samaan aikaan, kun EU:ssa tarkennetaan Green Deal -paketin sisältöä, Suomi tavoittelee hiilineutrauliutta 2035 mennessä. Kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edesauttavat myös siirtymistä kohti kiertotaloutta. Alueelliset ja paikalliset toimijat ovat tarttuneet toimeen. Pohjois-Savossa hiilineutraali maakunta -hanke osallistaa eri alan toimijoita Pohjois-Savon ilmastotiekartan laadinnassa. Ilmastotiekartta valmistuu kevään 2021 aikana. Samaan aikaan KESTO -hankkeessa laaditaan pohjoissavolaisiin kuntiin ilmaston toimenpidesuunnitelmia sekä seudullisia ilmasto-ohjelmia Ylä- ja Keski-Savoon. KESTO -hankkeen materiaalitehokkuuden kokeiluhaku on myös osoitus yhdestä tavasta lähestyä materiaalitehokkuutta ruohonjuuritasolla.

Lähteet:

SYKE POLICY BRIEF – Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan 30.09.2019.

BIOS -tutkimusyksikkö: Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan – minne ja kenelle luonnonvarat virtaavat? 17.4.2018

The post Materiaalitehokkuudesta kiertotalouteen appeared first on KESTO-hanke.

Kaupan liiton mukaan joulukaupan käynnistää perinteisesti marraskuun musta perjantai. Monet kaupan alan yritykset ovat viime vuosina ottaneet tavaksi polkaista joulukauppansa käyntiin tuona perjantaina, ja tätä joulukauppaa on totuttu näkemään viime vuosina muodossa tai toisessa loppuvuoden ajan.

Rohkenen kuitenkin väittää, että mustassa perjantaissa ei ole kyse perinteikkäästä tavasta, vaikka sellaisena alamme sitä jo ajattelemaan. Todellisuudessa musta perjantai on vakiintunut Suomeen vasta 2010-luvun puolivälissä. Toki jouluna on annettu lahjoja aiemminkin, eikä joulun kulutusjuhlaa sikäli voida pitää uutena ilmiönä. Uutta on se, että joulusesonki kestää entistä pidempään, ja tammikuun alennusmyynnit ovat samaa jatkumoa marraskuun lopulta alkavalle kulutusjuhlalle. En itse ainakaan enää oikein tunnista, mikä on mustaa perjantaita, joulualea ja tammialea.

Olkoon joulunajan alennusaika tai ei, sitä tosiasiaa ei käy kiistäminen, että me kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Joulunajan alennusmyynneistä tarttuukin liian herkästi ostoskoriin – joko itselle tai lahjaksi – todellisuudessa tarpeetonta tavaraa, josta liian suuri osa päätyy sesongin jälkeen joko kaapin perälle sinne unohdettavaksi tai peräti kaatopaikalle.

En tarkoita, etteikö lahjoja saisi ostaa, mutta jokaisen olisi syytä pohtia tarkemmin, mitä lahjaksi hankkii. Kaukomailta rahdatun hetken ilon sijaan meidän tulisi ostaa kestävästi tuotettuja asioita. Mieluiten lahjat saisivat olla vielä lähituotantoa.

Lahjan ei myöskään aina tarvitse olla mikään (käyttö)tavara. Lahjakortti poikkeusajan runteleman ravintoalan patojen ääreen tai palvelualan yrittäjän huomaan antaa lahjansaajalle jotain, mitä odottaa myöhemmin. Samalla lahjan antaja tulee tukeneeksi ahdingossa olevaa palvelualaa ja ohjaa omalla valinnallaan rakenteita ja asenteita edes hieman pois materialismista ja kulutushysterian ylivallasta.

Toisaalta, kun toivottavasti tämä joulu tulee olemaan vähemmän kiireinen, lahjan sijaan aito kohtaaminen ja toisen huomioiminen lienee lahjoista paras, tapahtui se sitten kasvotusten tai etäyhteyksien välityksellä. Tässä olisi myös mukana joulun alkuperäistä sanomaa jatkuvan kuluttamisen sijaan.

Vieraskynänä Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka

The post Joulu – kulutusjuhlaa vai kestäviä valintoja? appeared first on KESTO-hanke.

Iisalmessa yläkoululaiset ideoivat koululla järjestetyillä pikkujouluvälkillä aineettomia lahjoja, joita haluaisi itse saada ja joita voisi itse antaa. Toiveiden ja ideoiden esittäminen ei näyttänyt tuottavan suurta päänvaivaa, kun nuori jos toinenkin kävi kirjoittamassa omansa koulun ulkoseinään kiinnitettyyn kuuseen alta aikayksikön. Välituntien jälkeen näitä kuusia tarkemmin tarkasteltuani totesin lähes kaikkien nuorten toiveiden ja ideoiden olevan pieniä ilmastotekoja sanojen varsinaisessa merkityksessä.

Kun tarkemmin miettii, etenkin henkilölle, jolla on jo kaikkea mahdollista, on itse asiassa helpompi miettiä jokin aineeton lahja tavaran sijaan. Se voi olla esimerkiksi yhdessä vietetty kahvi- tai muu herkutteluhetki, elokuva- tai uintiretki tai muu kokemus, jonka muistaa pitkään. Läheistä voisi auttaa tarjoamalla vaikka järjestelyapua kotiin tai hemmottelemalla häntä itsesuoritetulla hieronnalla. Aika mahtava olisi myös päivän piristys -lahja, jossa ystävä tarjoaisi aika ajoin piristystä päiviin eri tavoin.

Ei liene epäilystäkään, etteikö parhaimpana lahjana meille kaikille olisi nuorten toivoma koronapandemian loppuminen. Voisimme siirtyä normaaliin arkeen, mennä kylpylään rentoutumaan tai viettää sen kunniaksi vaikkapa juhlat koko suvun kesken. Ennen sitä voimme kuitenkin tässä hetkessä viettää yhteistä aikaa perheen kanssa, kertoa hyviä asioita läheisistä ja toivottaa hyvää joulua sekä terveyttä ja hyvää mieltä uudelle vuodelle.

Kynäilijän roolissa tällä kertaa Iisalmen kaupungin nuorisopalveluissa Pieniä Ilmastotekoja -hankeohjaajana toimiva Anne Kärkkäinen

The post Kohti ympäristöystävällisempää joulua appeared first on KESTO-hanke.

Kierrättäminen ja jätteen hyödyntäminen materiaalina on tärkeää. Pitää myös muistaa, ettei sekajäte poltettaessakaan katoa täysin ja muut energiaksi, vaan poltosta syntyy tuhkia, jotka vaativat asianmukaisen käsittelyn. Suomi on usean jätejakeen osalta jäljessä kierrätystavoitteistaan. Lajittelu jätteen syntypaikalla on tässä avainasemassa. Miten asukkaita voisi kannustaa aktiivisempaan lajitteluun?

Mielenkiintoista nähdä, tuleeko koronatilanne näkymään jätetilastoissa ja miten. Koronatilanteeseen liittyen ainakin omien havaintojen perusteella jonkinasteista roskaantumista on jo muuten näkyvissä, ja käytettyjä maskeja löytyy lojumasta siellä täällä katujen varsilla tai tapahtumapaikkojen liepeillä. Noudatetaan maskien hävittämisessä jätehuoltoyhtiöiden ohjeistusta, joohan? Ja roskat aina roskikseen!

Tänä vuonna jätteen vähentämisen viikkoa vietetään #kestorakkaus -teemalla, ja sehän meille KESTO-hankkeessa sopii paremmin kuin nenä naamaan. Kampanjassa kannustetaan löytämään vaihtoehtoja kertakäyttötuotteille. KESTO-hanke osallistuu jätteen vähentämisen viikkoon nostamalla somessa esille kierrätykseen ja jätteen vähentämiseen liittyviä tekoja hankekuntiensa alueella.

KESTO-tiimin puolesta Elina

The post Hyvää Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa 2020! appeared first on KESTO-hanke.

Ilmastotyössä kunnat, erityisesti pienet kunnat, ovat kuin muurahaisia ison keon äärellä. Kekoon on kerätty paljon korsia ja neulasia aikojen saatossa ja nyt pienelle muurahaiselle kerrotaan, että keko pitäisi pienentää paremmin ympäristöönsä soveltuvaksi. Pieni muurahainen työn äärellä pohtii, kuinka tämä onkaan mahdollista, kun nykyinen keko on todettu hyväksi ja toimivaksi paikaksi asua ja kasvattaa jälkeläisiä. Tilaahan siinä tosin on ehkä vähän liikaakin, kun muurahaisten lukumääräkin on pikkuhiljaa vähentynyt. Nykyinen muurahaisten populaatio elää ja voi hyvin, ravintoa on riittänyt hyvin kaikille samoin lämpöä aina talvipakkasillakin.

Työ keon koon pienentämiseksi näyttää suurelta ja työlle annettu aika kovin lyhyeltä. Mistähän kulmasta ensimmäinen korsi keosta pois vedetään ja mihinkähän se olisi järkevä siirtää, pohtii muurahainen. Koska ongelma on visainen, muurahaiset ovat kutsuneet koolle suurkokouksen asiaa pohtimaan. Kokouksessa tehtävää pohdittiin puolelta jos toiseltakin eikä ihan tarkkaa suunnitelmaa syntynyt, mistä työ aloitettaisiin ja mihinkä poistettavat korret ja neulaset siirrettäisiin.

Muurahainen pohtii mielessään, kannattako tähän suureen ja raskaaseen työhön tarttua. Kotimetsässä on muita muurahaisia paljon suurempia asukkaita ja heidän toimintansa jälkiä on näkyvissä koko ajan enemmän. Työtä olisi niin kovasti tehtävänä!

Työn määrää pohtiessaan Muurahainen tuumaa, että kotimetsä on muuttumassa. Valtaisat rankkasateet ovat huuhtoneet monta muurahaisystävää mennessään, kuivuus on puolestaan näännyttänyt monena kesänä työn äärelle. Viime kesän myrskyssä kaatunut puu rikkoi kotikeosta osan, ja loppukesä muurahaisilta oli mennyt kotikekoa korjatessa.

Asiaa aikansa pohdittuaan muurahainen päättää kääriä hihansa ja aloittaa suuren työn yksi korsi kerrallaan. Hän hihkaisee ystävänsä mukaan ja alkaa aherrus kotikeon pienentämiseksi. Oikeastaan keko olikin hieman liian suuri, kaikki onkalot eivät olleet enää käytössä. Keon lämpimänä pitäminenkin oli talvisaikaan aika iso työ. Hieman pienempi keko säästäisi monta muurahaisen askeltakin. Yhdessä muurahaiset aloittavat työn keon pienentämiseksi yksi korsi ja yksi neulanen kerrallaan.

Muurahaisen askelia tekemässä

KESTO -tiimi

KESTO -tiimi

The post Muurahainen keon äärellä appeared first on KESTO-hanke.

Meillä kirkon työstä käsin nähdään, että maailma on Jumalan maailma. Täällä kaikella on arvonsa ja merkityksensä – ja ihmisellä vastuu. Hyödyn ja hoivan tasapaino on tärkeä. Vanha kristillinen elämänohje, ”rukoile ja tee työtä”, pätee hyvin luonto ja ympäristöteeman keskellä. Luonto tarjoaa meille hyviä ja pyhiä kokemuksia ja samalla kasvamme tekemään osamme sen säilymisestä. Luonnossa liikkuminen voi olla kuin mietiskelevää rukousta: itsensä kohtaamista ja Jumalan ihmettelemistä. Hiljaisuuden keskellä oman ponnistelun sijaan saan olla ja jäädä hoitoon. Vastaavasti sitten arjen keskellä nöyrällä ja kiitollisella mielellä kannamme kortemme kekoon: vastuullisia valintoja tehden ja luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden säilymisen puolesta toimien.        

Varkauden seurakunnassa ympäristötyöryhmä edistää kaiken seurakuntatyön ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Ekokompassi ympäristöjärjestelmä ohjaa työtä ja vie eteenpäin kohti hiilineutraalimpaa ja luontoa vaalivaa eloa – niin kirkossa kuin koko kotikaupungissa. Tässä kyydissä on hyvä olla!  

Tiina Taavitsainen on Varkauden seurakunnan johtava kasvatustyön viranhaltija ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja.

The post Kaikella on arvonsa ja merkityksensä – ja ihmisellä vastuu appeared first on KESTO-hanke.