KESTO-tiimillä on vuosi savolaista ilmastotyötä takana. Vuoteen on mahtunut lukuisia kohtaamisia, tapaamisia ja uutena normaalina etätapaamisia ja Teams-puheluita.
Vuosi on koostunut innostuksen, tuskastumisen ja jälleen innostumisen tunteista. Ilmastotyö kaikessa laajuudessaan vaatii avaamista, selventämistä, pohtimista, oikeaan mittasuhteeseen laittamista ja vielä kerran puhumista ja ajatusten vaihtoa. Ilmastomuutos prosessina on valtava, eikä sen kaikkia mekanismeja ja ajureita pystytä vielä luotettavasti mittaamaan, arvioimaan tai todentamaan.
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuisesti, Euroopan tasolla, Suomessa, Pohjois-Savossa tai yksittäisessä savolaisessa kunnassa? Todennäköisesti erilaisia asioita ja huolenaiheita. Yhteistä näille kaikille on se, että muutos on käynnissä ja sen vauhti on kiihtyvä – halutaanpa sitä tai ei.
Täältä Pohjois-Savon noin 250 000 asukkaan maakunnasta katsottuna vaikuttaminen maailmanlaajuiseen tilanteeseen näyttäytyy vaikeana. Mutta me kunnissa ja kuntalaisina pystymme vaikuttamaan seudun elinvoimaan varautumalla ja sopeutumalla ilmastonmuutokseen. Me pystymme myös tekemään oman osamme tästä maailmanlaajuisesti kaikkia haastavasta työstä.
KESTO-tiimimme suurimpana tehtävänä tämän vuoden aikana on ollut kuntakohtaisten ilmaston toimenpidesuunnitelmien rakentaminen yhdeksään kuntaan. Työ on vaatinut lukuisia tapaamisia, puhelinkeskusteluja, sähköposteja, tarkennuksia, sidosryhmätapaamisia ja keskusteluja. Kunnissa lähtökohtaisesti tehdään oikeaa ja hyvää työtä, tätä arkiseltakin näyttävää työtä vain ei ole osattu tai ennätetty ajatella ilmaston näkökulmasta.
Joka ikinen energiatehokkuustoimenpide, joka ikinen vaihdettu led-lamppu, joka ikinen säästetty euro ruokahävikin pienentyessä on osa kunnan ilmastotyötä. Jokainen kunnan työntekijä on arvokkaassa ja merkityksellisessä roolissa ilmastotyön juurruttamisessa osaksi kunnan perustyötä. Jokainen kunnan työntekijä on samalla ilmastokasvattaja!
Ilmaston toimenpideohjelmien rakentamiseksi on toteutettu ilmastokyselyt kuntalaisille sekä Ylä- että Keski-Savossa ja Siilinjärvellä. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään ilmasto-ohjelmien rakentamisessa. Ilmasto-ohjelmatyön lomassa KESTO-tiimi on toteuttanut vähähiilisen liikkumisen kokeiluja, mm. pilotoimalla PiggyBaggy-kimppakyytisovellusta sekä ePyöräkatoksen prototyypillä.
Jätehuollon korttelikeräyskokeilua on tehty yhteistyössä Keski-Savon Jätehuollon kanssa.
Ylä-Savo osallistui seudullisen ilmasto-ohjelman rakentamisen sparraukseen ja sai hyviä eväitä ja kokemuksia muista kunnista yhteistyön lisäämiseen. “Peltomäen kiertotalouspuiston kehittämissuunnitelma” sekä “Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arvio tulevaisuudesta Ylä-Savossa” -selvitykset valmistuvat vuoden vaihteessa ja tuovat lisätietoa ja kehityssuuntia Ylä-Savoon. Vielä ihan vuoden loppuun saatiin valmiiksi ruokahävikin seurantajärjestelmien kilpailutus ja systemaattinen seuranta aloitetaan hankkeen tuuppaamana kahdeksassa kunnassa.
KESTOlaiset ovat osallistuneet myös ennakkoluulottomasti erilaisiin seudullisiin työryhmiin selvittääkseen mm. liikkumisen reunaehtoja ja tuodakseen työryhmiin ilmastonäkökulmaa. Ilmastoasioista on keskusteltu maakuntakaavan kuntakierroksilla joka ikisessä Pohjois-Savon kunnassa yhdessä ELY:n ilmastoasiantuntija Tapio Kettusen ja projektityöntekijä Saara Hanhelan kanssa. Olemme osallistuneet EU:n Vihreän elvytyksen rahoituksen suuntaviivojen sekä Just Transition Fund (JTF) -varojen käytön maakunnan linjauksien pohdintaan ja rakentamiseen.
Ilmastotyön avaaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä toimenpiteiden mittaroinniksi on iso työ ja vaatii hyvää yhteistyötä kuntien ja sidosryhmien kanssa. Ihan kaikkea ilmastotyötä ei voida kuitenkaan mitata hiilidioksidiekvivalentteina (CO2. ekv.) vaan monissa toimissa on kyse asennemuutoksesta ja ilmastonäkökulman huomioimisesta päätöksenteossa ja hankinnoissa. Puurakentaminen, hankintojen elinkaariarviointi, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen sekä paikallisesti tuotetun ruuan käyttö ovat kaikki ilmastotekoja.
Kuka tai mikä taho ilmastotyöstä kunnissa viime kädessä vastaa ja kuka tai mikä taho ottaa vastuun ilmastotyön jatkumisesta hankkeen jälkeen? Tämä on kaikkien kiperin kysymys, johon olemme työssämme törmänneet. Ilmastoasiat kokonaisuutena eivät kuulu kenenkään tai minkään toimialan vastuulle eikä ne ole vielä kokonaisuutena lakimääräisiä. Erilaisia ilmastonäkökulmaan liittyviä velvoitteita löytyy mm. maankäyttö- ja rakennuslaista, ympäristönsuojelulaista sekä uudistuvista ilmasto- ja jätelaista. Vastuun pirstaloituminen vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottumista sekä ilmastotyön hyötyjen arvioimista.
Uskomme vakaasti ja vahvasti, että ilmastotyö tuo taloudellisia, imagollisia ja toiminnallisia hyötyjä kuntiin. Uskomme ja tiedämme, että tekemämme työ on arvokasta ja tarpeellista. Kiitos kuuluu myös teille kanssamme puurtaville kunnan, sidosryhmien, yritysten ja kuntalaisten joukolle! Jatkamme ahkerointia kanssanne vielä vuoden verran eteenpäin.
Rauhaisaa joulun aikaa kaikille tasapuolisesti!
KESTO-tiimin puolesta,
Laura Leppänen, projektipäällikkö