Ohjelmaan ja tavoitteisiin perehtyessäni, aloin myös miettimään omia ilmastotekoja kuluvan valtuustokauden aikana. Miten omalta osaltani vaikutan tähän tavoitteeseen. Myönteisesti vai kielteisesti. Vuonna 2020 työpaikkani oli Varkaudessa, päivittäin ajoin yksin autolla 80 km, aikaa meni reilu tunti päivässä. Tänä vuonna työpaikkani on 2,5 km päästä kotoani ja olen kävellyt sen molempiin suuntiin, aikaa yhteensä menee sama reilu tunti, lähikauppakin on matkan varrella. Koronan takia kaikki luottamustehtäviin liittyvät kokoukset on toteutettu etäyhteyksillä, joten autoa ei ole tarvittu kokousmatkoihinkaan. Ilmasto ja minä kiitän tätä aikaa koska työtarmo, yöunet, kunto ja mieli on voineet paremmin liikunnan lisääntyessä. Kävelyn ja pyöräilyn aikana olen myös kuunnellut lukuisia kirjaäänitteitä, pääasiassa tieto- ja tiedekirjoja, tosin näin keväällä on mukava kuunnella myös luonnon ääniä ja lintujen ääniä, sivistys ja luonnon arvostus on kasvanut.

Pieksämäki on panostanut liikuntamahdollisuuksiin, erityisesti Vedenjakaja-reitistöön patikoinnin ja maastopyöräilyn osalta sekä Hiekanpään ja Uhonmäen monipuolisiin lähiliikuntapaikkoihin. Itse olen harrastanut maastopyöräilyä reitistöllä vuodesta 2017 alkaen kesäaikaan. Hieno ja monipuolinen harrastus. Vielä kuin oppisi talvella hiihtämään sujuvasti. Tietysti voisi vielä kokeilla talvella kuntosaliurheilua, kun Pieksämäellä on valinnanvaraa tarjolla.

Se missä on vielä parannettavaa, liittyy kierrätykseen, kesän aikana aion opetella ja laittaa omalta osaltani asiat kuntoon kokonaisvaltaisen kierrätyksen osalta. Erityisen haastavaa on erilaisten muovipakkausten kierrättäminen, tunnistaa ne, sitten huolehtia, että ne ovat tyhjiä, puhtaita ja kuivia. Ehkä tästäkin selvitään, kun harjoitellaan. Seuraava kirja, jonka kuuntelen, on KonMari, jotta saan vinkkejä mitä ylimääräisiä tavaroita raivaan pois kierrätykseen.

Vielä jossain vaiheessa, kun tulee ajankohtaiseksi vaihtaa autoa, niin siinä sitä riittää insinöörillä miettimistä mikä kulkupeli on ilmastoystävällisin hankinta.

Mielenkiinnolla odotan syksyä mitä sain aikaiseksi.

Arto Sepponen
Pieksämäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja

The post Kohti ilmastoystävällistä kuntaa appeared first on KESTO-hanke.

Kaupan liiton mukaan joulukaupan käynnistää perinteisesti marraskuun musta perjantai. Monet kaupan alan yritykset ovat viime vuosina ottaneet tavaksi polkaista joulukauppansa käyntiin tuona perjantaina, ja tätä joulukauppaa on totuttu näkemään viime vuosina muodossa tai toisessa loppuvuoden ajan.

Rohkenen kuitenkin väittää, että mustassa perjantaissa ei ole kyse perinteikkäästä tavasta, vaikka sellaisena alamme sitä jo ajattelemaan. Todellisuudessa musta perjantai on vakiintunut Suomeen vasta 2010-luvun puolivälissä. Toki jouluna on annettu lahjoja aiemminkin, eikä joulun kulutusjuhlaa sikäli voida pitää uutena ilmiönä. Uutta on se, että joulusesonki kestää entistä pidempään, ja tammikuun alennusmyynnit ovat samaa jatkumoa marraskuun lopulta alkavalle kulutusjuhlalle. En itse ainakaan enää oikein tunnista, mikä on mustaa perjantaita, joulualea ja tammialea.

Olkoon joulunajan alennusaika tai ei, sitä tosiasiaa ei käy kiistäminen, että me kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Joulunajan alennusmyynneistä tarttuukin liian herkästi ostoskoriin – joko itselle tai lahjaksi – todellisuudessa tarpeetonta tavaraa, josta liian suuri osa päätyy sesongin jälkeen joko kaapin perälle sinne unohdettavaksi tai peräti kaatopaikalle.

En tarkoita, etteikö lahjoja saisi ostaa, mutta jokaisen olisi syytä pohtia tarkemmin, mitä lahjaksi hankkii. Kaukomailta rahdatun hetken ilon sijaan meidän tulisi ostaa kestävästi tuotettuja asioita. Mieluiten lahjat saisivat olla vielä lähituotantoa.

Lahjan ei myöskään aina tarvitse olla mikään (käyttö)tavara. Lahjakortti poikkeusajan runteleman ravintoalan patojen ääreen tai palvelualan yrittäjän huomaan antaa lahjansaajalle jotain, mitä odottaa myöhemmin. Samalla lahjan antaja tulee tukeneeksi ahdingossa olevaa palvelualaa ja ohjaa omalla valinnallaan rakenteita ja asenteita edes hieman pois materialismista ja kulutushysterian ylivallasta.

Toisaalta, kun toivottavasti tämä joulu tulee olemaan vähemmän kiireinen, lahjan sijaan aito kohtaaminen ja toisen huomioiminen lienee lahjoista paras, tapahtui se sitten kasvotusten tai etäyhteyksien välityksellä. Tässä olisi myös mukana joulun alkuperäistä sanomaa jatkuvan kuluttamisen sijaan.

Vieraskynänä Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka

The post Joulu – kulutusjuhlaa vai kestäviä valintoja? appeared first on KESTO-hanke.

Iisalmessa yläkoululaiset ideoivat koululla järjestetyillä pikkujouluvälkillä aineettomia lahjoja, joita haluaisi itse saada ja joita voisi itse antaa. Toiveiden ja ideoiden esittäminen ei näyttänyt tuottavan suurta päänvaivaa, kun nuori jos toinenkin kävi kirjoittamassa omansa koulun ulkoseinään kiinnitettyyn kuuseen alta aikayksikön. Välituntien jälkeen näitä kuusia tarkemmin tarkasteltuani totesin lähes kaikkien nuorten toiveiden ja ideoiden olevan pieniä ilmastotekoja sanojen varsinaisessa merkityksessä.

Kun tarkemmin miettii, etenkin henkilölle, jolla on jo kaikkea mahdollista, on itse asiassa helpompi miettiä jokin aineeton lahja tavaran sijaan. Se voi olla esimerkiksi yhdessä vietetty kahvi- tai muu herkutteluhetki, elokuva- tai uintiretki tai muu kokemus, jonka muistaa pitkään. Läheistä voisi auttaa tarjoamalla vaikka järjestelyapua kotiin tai hemmottelemalla häntä itsesuoritetulla hieronnalla. Aika mahtava olisi myös päivän piristys -lahja, jossa ystävä tarjoaisi aika ajoin piristystä päiviin eri tavoin.

Ei liene epäilystäkään, etteikö parhaimpana lahjana meille kaikille olisi nuorten toivoma koronapandemian loppuminen. Voisimme siirtyä normaaliin arkeen, mennä kylpylään rentoutumaan tai viettää sen kunniaksi vaikkapa juhlat koko suvun kesken. Ennen sitä voimme kuitenkin tässä hetkessä viettää yhteistä aikaa perheen kanssa, kertoa hyviä asioita läheisistä ja toivottaa hyvää joulua sekä terveyttä ja hyvää mieltä uudelle vuodelle.

Kynäilijän roolissa tällä kertaa Iisalmen kaupungin nuorisopalveluissa Pieniä Ilmastotekoja -hankeohjaajana toimiva Anne Kärkkäinen

The post Kohti ympäristöystävällisempää joulua appeared first on KESTO-hanke.

Meillä kirkon työstä käsin nähdään, että maailma on Jumalan maailma. Täällä kaikella on arvonsa ja merkityksensä – ja ihmisellä vastuu. Hyödyn ja hoivan tasapaino on tärkeä. Vanha kristillinen elämänohje, ”rukoile ja tee työtä”, pätee hyvin luonto ja ympäristöteeman keskellä. Luonto tarjoaa meille hyviä ja pyhiä kokemuksia ja samalla kasvamme tekemään osamme sen säilymisestä. Luonnossa liikkuminen voi olla kuin mietiskelevää rukousta: itsensä kohtaamista ja Jumalan ihmettelemistä. Hiljaisuuden keskellä oman ponnistelun sijaan saan olla ja jäädä hoitoon. Vastaavasti sitten arjen keskellä nöyrällä ja kiitollisella mielellä kannamme kortemme kekoon: vastuullisia valintoja tehden ja luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden säilymisen puolesta toimien.        

Varkauden seurakunnassa ympäristötyöryhmä edistää kaiken seurakuntatyön ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Ekokompassi ympäristöjärjestelmä ohjaa työtä ja vie eteenpäin kohti hiilineutraalimpaa ja luontoa vaalivaa eloa – niin kirkossa kuin koko kotikaupungissa. Tässä kyydissä on hyvä olla!  

Tiina Taavitsainen on Varkauden seurakunnan johtava kasvatustyön viranhaltija ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja.

The post Kaikella on arvonsa ja merkityksensä – ja ihmisellä vastuu appeared first on KESTO-hanke.

Aikuisena kuuntelen nuorten ajatukset ja huolet, pyrin asennekasvatuksen keinoin korostamaan, että jokaisella teolla on merkitystä ja korjaan tarvittaessa väärää tietoa. Oikeaa tietoa voi olla hankala löytää, mutta asiasta kiinnostuneena otan asioista selvää ja palaan aiheeseen nuorten kanssa.

Meillä Varkaudessa on se ihanteellinen asema, että nuorten osallisuus on osa toimintatapaamme nuorisotyössä. Jos nuoret haluavat esimerkiksi nuorisotiloilla kasvisruokaa tai retkelle luontoon, sitä suunnitellaan ja tehdään yhdessä. Tätä voidaan kutsua globaalikasvatukseksi osallistavin menetelmin.

“GLOBAALIKASVATUKSELLA VOIDAAN vahvistaa nuorten osallisuudentunnetta paitsi lähiympäristöstä myös maailmasta. Maailmantuskan ja ympäristöahdistuksen iskiessä on tärkeää tuntea olevansa osa maailmaa, kuulua joukkoon ja tulla nähdyksi ja kuulluksi.”

(Sanna Rekola, 2018)

Hyvinvointiani lisäävä asia on se, että pystyn itse vaikuttamaan omaan työympäristööni ja työhöni. Oma kiinnostuksen kohteeni ilmastoystävällisiin, kestäviin ja eettisiin valintoihin on haastanut paikallisia normeja. Tunnen voimaantumisen tunteita kun muutoksia parempaan tapahtuu, vaikka pienin askelin eteenpäin. Muutos ekologisiin valintoihin tarvitsee toteutuakseen aikaa (jossain määrin myös resursseja) ja tilaa sopeutua uuteen toimintatapaan.

Nuorten Talo avautui syyskuussa 2019 ja olemme siitä lähtien työstäneet talon kierrätystä. Jokainen on vastuussa tuottamastaan roskasta, mihin sen hävittää ja nyt olemme saaneet jätekierrätyksen helpoksi käyttäjilleen.  

Yksi kompastuskivi tähän liittyen on vielä potkaisematta, nimittäin kierrätettävän materiaalin toimittaminen kierrätyspisteille. Nuorten Talon vesikattoremontti ja piharemontti tuovat haasteita mm. Jäteastioiden paikka on siirtynyt kävelymatkan päähän ja joitakin jäteastioita puuttuu. Toistaiseksi tyhjennämme nuorisotilan kierrätysastiat itse kierrätyspisteille: Pullot ja tölkit, biojäte, pahvi, paperi, muovi, metalli ja lasi ja huolehdimme jäteastioiden puhtaanapidosta. 

Katso video, millä vireellä meillä kierrätetään!

Omissa haaveissani tällä hetkellä on hankkia tulevia tapahtumia varten puukuidusta valmistettuja, konepestäviä astioita, jotka sopivat tapahtumakahvituksiin ja retkille. Näin kertakäyttöastioihin ei menisi rahaa ja jätteen määrä vähentyy huomattavasti sen käyttöikään nähden. Tiesitkö, että niitä valmistetaan Stora Ensolla?

Lopetan kirjoituksen tulevaisuustutkija Markku Wileniuksen listaamiin tulevaisuudessa arvoaan nostaviin taitoihin: Planetaarisen elämän taito, kompleksisuustaito, luovuustaito ja empatiataito. Nuorisoalan ammattilaisena näen, että näiden taitojen sisäistäminen auttavat meitä nuorisonohjaajia tukemaan nuoria kasvamaan tulevaan aikuisuuteen, työelämään ja näkemään itsensä maailmankansalaisina tulevaisuudessakin. 

Toiverikkain terveisin,
Nuorisonohjaaja Maiju Vaalimaa, Varkauden kaupungin nuorisopalvelut

Lähteet:
Sanna Rekola, 2018, www-lähde: https://www.globaalikasvatus.fi/blogit-ja-artikkelit/blogit/globaalikasvatus-kuuluu-nuorisotoimintaan

Suosittelen tutustumaan Stora Enson tuotteisiin, https://www.storaenso.com/fi-fi sekä lukemaan tulevaisuustutkija Markku Wileniuksen haastattelun https://yle.fi/uutiset/3-10905769

The post Yhdessä kulkien kohti tekoja ja tulevaisuutta appeared first on KESTO-hanke.

The post KESTO-blogi: HIMA-hankkeen terveiset appeared first on KESTO-hanke.