Keski-Savon alueen liikkumisen sujuvuuden selvitys poiki heti parannuksia Kuopion ja Varkauden väliseen työmatkaliikenteeseen.
EAKR-rahoitteinen KESTO-hanke teetti viime vuoden lopussa Keski-Savon kuntien tarpeesta ulkopuolisen selvityksen, jossa kartoitettiin liikkumisen nykytilannetta ja annettiin kehittämisehdotuksia palveluiden parantamiseksi. Tarkoituksena oli etsiä keinoja, joilla alueen liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää matkaketjujen kehittämisen näkökulmasta.
Jotta kestäviä kulkutapoja käytettäisiin, tulisi eri matkustusmuotojen muodostaa eheitä matkaketjuja. Silloin henkilöautomatkat olisivat kätevästi korvattavissa joukkoliikenteellä, pyörällä tai muulla vähähiilisen liikkumisen muodolla. Sweco Infra & Rail Oy:n toteuttamassa selvityksessä keskityttiin erityisesti tunnistamaan ja kehittämään liikenteen solmukohtia eli matkaketjujen kohtia, joissa vaihdetaan liikennevälineestä tai -palvelusta toiseen. Lisäksi työssä määriteltiin seudun liikkumisen palveluiden uudistamis- ja kehittämistarpeita.
Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus muodostavat yhdessä kiinteän työssäkäynti- ja opiskelukeskittymän, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja paikkakuntien välillä pendelöidään paljon. Selvityksen mukaan haasteena on, että erilaiset kestävän liikkumisen palvelut ovat nykyisellään hajautuneita ja niitä on haastava yhdistellä toisiinsa.
– Matkanteko omalla autolla lienee monelle välttämättömyys arjen toimivuuden kannalta, tuumaa KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen.
Leppäsen mukaan kunnissa pidettiin tärkeänä, että solmukohtia tarkasteltiin matkustajien tarpeiden näkökulmasta. Selvityksessä käytiin tarkasti läpi jokaisen kunnan keskeisten pysäkkien fasiliteetit ja varustelut, kuten sijainnit, katokset, liityntäpysäköinnit sekä aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus.
– Aikaisemmissakin selvityksissä on todettu, että joukkoliikennematkustajat arvostavat solmupisteissä ennen kaikkea perusasioita, kuten säänsuojaa, turvallisuudentunnetta, siisteyttä ja viihtyisyyttä, Leppänen kertoo.
Selvityksessä keskeiseksi solmupisteiden kehittämistoimenpiteeksi esitetään liityntäpysäköinnin lisäämistä. Erityistä tarvetta on runkolukittaville pyörätelineille.
– Tällä hetkellä seudulla on varsin vähän virallisia liityntäpysäkkejä, joihin pyörän saa turvallisesti parkkiin siksi aikaa, kun matkustaa julkisella. Laadukkaan liityntäpysäköinnin kehittäminen on yksi tärkeä toimenpide matkaketjuja kehitettäessä.
Kunnissa on jo tartuttu selvityksen kehittämisehdotuksiin. Tärkeimpien pysäkkien fasiliteetit ovat tarkistuslistalla ja solmukohtien kehittämistoimenpiteitä lähdetään viemään jokaisessa kunnassa eteenpäin.
Suunta on jo oikea
Selvityksen mukaan matkaketjujen parantamiseksi tarvitaan panostuksia muun muassa reittiopaspalveluihin, matkustajainformaatioon, Kuopio-Varkaus-pendelöintiyhteyteen sekä työpaikkayhteistyöhön. Näistä välittömiä toimenpiteitä on jo tehty Kuopion ja Varkauden väliseen työmatkaliikenteeseen: Kuopiosta aamuvarhain lähtevällä Joukkis-vuorolla ehtii nyt kahdeksaksi töihin Päiviönsaareen, jossa linja-auto pysähtyy noin sadan metrin päässä Navitaksen työpaikkakeskittymästä. Työpäivän päätteeksi Päiviönsaaresta pääsee takaisin Kuopioon neljän jälkeen lähtevällä vuorolla. Aikaisemmin reitti jätti kilometrin päähän matkakeskukselle.
– Tämä on loistava parannus työmatkaliikenteeseen ja samalla mahdollisuus vähentää oman työmatkaliikkumisen ilmastopäästöjä, Leppänen iloitsee.
Myös matkustajainformaation kehittäminen on nähty kaikissa kunnissa tärkeänä ja sitä pyritään viemään eteenpäin kuntien yhteistyöllä.
Pieksämäki kehityksen etujoukoissa
Valmistunut selvitys tukee laajempaa kehitystyötä, jota Keski-Savon kunnissa tehdään vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi. Kunnat ovat sitoutuneet seudun yhteiseen ilmasto-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää merkittävästi seudun liikenteen päästöjä.
Keski-Savon kunnista Pieksämäki on lähtenyt voimakkaasti kehittämään asemanseutua yhteistyössä VR:n ja Väyläviraston kanssa. Pieksämäen aseman kautta kulkee useita kymmeniä junavuoroja päivittäin ja se on Keski-Savon merkittävin liikenteen solmukohta. Vuonna 2021 käynnistyi Pieksämäen seudun älykkään liikkumisen kehittämis- ja investointihanke, jonka tavoitteena on kehittää matkakeskusta vähähiilisen liikkumisen keskukseksi. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle 2,3 miljoonan euron avustuksen. Tämän lisäksi Väylävirasto ilmoitti tammikuussa 2022 varaavansa Pieksämäen ratapihan kunnostukseen 5 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä asemanseutu kehittyy houkuttelevammaksi ja tulee tarjoamaan parempia palveluita sekä matkustajille että kuntalaisille. Samalla asemanseutu tarjoaa uusia vähähiilisiä liikkumisen palveluita.
– Pieksämäellä on tehty erittäin hyvää ja pitkäjänteistä työtä asemanseudun kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu uusiutuvan energian hyödyntäminen, vähähiilisen liikkumisen uudet ratkaisut sekä kestävän kehityksen näkökulmat erinomaisesti, Leppänen kehuu.
Leppänen nostaa esimerkiksi myös Leppävirran, jossa keskitytään tulevina vuosina kehittämään joukkoliikenteen päätepysäkkiä. Vuoden alusta linja-autojen päätepysäkki siirtyi väliaikaiselta paikaltaan Suomalanpurontieltä uuden Tokmannin piha-alueelle. Aikaisempi linja-autoasema purettiin viime vuonna samaisen myymälän tieltä.
Liikkumisen sujuvuus Keski-Savossa -selvitystyö on luettavissa kokonaisuudessaan täällä (pdf).