Savon ilmastosankarit

02.06.2020 | Blogi, Yleinen

  • Facebook
  • LinkedIn
  • Twitter
Istun auringon paisteessa omalla takapihalla ja kuuntelen toisella korvalla EU:n kehittämisohjelmiin ja klustereihin liittymistä. EU -taso ja ylipäätään ilmastotyö maailmanlaajuisesti tuntuu juuri tällä hetkellä kaukaiselta. Ilmastonmuutos on valtavan monimutkikas kokonaisuus ja syy-seuraussuhteiden verkosto. Toisten mielestä ilmastonmuutosta ei ole olemassakaan, toiset kärsivät sen tuomista ongelmista päivittäin. Ilmastonmuutos ei ehkä vielä konkreettisesti näy Suomessa, mitä nyt Pohjois-Suomen poikkeukselliset lumimäärät ja keskisen Suomen lumeton talvi, hieman puhututti kahvipöydissä. Nyt seuraamme jännityksellä tulvatilanteen etenemistä Pohjois-Suomen jokien varrella.

Maailman laajuiset kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 50,1 mrd CO2 ekv. tonnia. Suomen päästöt olivat 74,3 miljoona tonnia ja Pohjois-Savon 2,67 miljoonaa CO2 ekv.tonnia. Suomen päästöt koko maailman mittakaavassa ovat 0,15% eli itikan pissi valtameressä. Miksi ponnistelemme hiilineutraaliksi Suomeksi vuoteen 2035 mennessä, kun Yhdysvallat ja Kiina vastaavat lähes 2/3 maailman päästöistä? Onko Suomen, maakunnan tai kuntien ponnisteluista hyötyä globaalin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?? Me uskomme, että ON! Jokainen toimi ja teko on merkittävä.

Ilmastotyö on ajattelutavan ja kulutustottumuksien MUUTTAMISTA. Jos kuluttajan ja yksittäisen kansalaisen toimintatavat tai yhteiskunnan rakenteet eivät muutu, ilmastotyö ei tuota tulosta. Suurin haaste onkin saada jäykät julkiset rakenteet muuttumaan ketterimmiksi, ohuemmiksi ja nopeammin reagoiviksi ilman, että tallataan demokratian varpaille. Kansalaiset kuluttajina heräilevät pikku hiljaa vaatimaan ympäristöystävällisiä tuotteilta ja palveluilta. Palveluiden ja tavaroiden tuottajien reagointi kysynnän muutokseen on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta valtion ohjaus sekä kuntien näyttämä esimerkki julkisten hankintojen kautta on merkittävä. Julkisia hankintoja tehdään noin 30 mrd euron verran joka vuosi.

No, taisin taas eksyä isompiin ympyröihin… Alunperin pohdin tätä kirjoittaessani, onko yksilön toimilla mitään merkitystä suuressa kuvassa. Vastaus on edelleenkin, kyllä on. Minä voi kuntalaisena tehdä aloitteita kunnallisen päätöksentekoon ja voin haastaa valtuutettuja keskusteluun ilmastotyön merkittävyydestä. Voin toisaalta kuluttajana valita kaupasta paikallisten tuottajien tuotteita ja välttää verkkokauppaa. Voin käydä torilta tai lähiruokatoimittajilta ostamassa vihanneksia, lihatuotteita ja muita elintarvikkeita. Isännän kalaharrastus tuo puhtaista järvistä kalastettua kuhaa, ahventa ja haukea ruokapöytään kesällä ja talvella. Voin käydä paikallisessa kahvilassa sekä ostaa paikallisessa leipomossa leivottua leipää. Voin jättää pienessä kaupungissa auton kotiin ja liikkua sujuvasti polkupyörällä tai kävellen paikasta toiseen. Voin valita sähköyhtiöstä vihreää sähköä kotiini ja pudottaa talvella asuintilojen lämpötilaa suositusten mukaan. Kaikki eivät näitä arkipäivän valintoja voi tehdä. Olemme etuoikeutettuja ja siksi meidän pieniltäkin tuntuvilla arkiteoilla on merkitystä. Kukaan meistä ei ole täydellinen ympäristönsuojelija tai ilmastotyön keulakuva, joten riittää, että teemme parhaamme kulloisissakin olosuhteissa. Kannustan siis heittämään sankarin viitan harteillesi ja tulemaan mukaan Savon ilmastotyöhön!

Sivutoimisena vasemmankäden bloggaajana
Laura Leppänen, KESTO -hankkeen projektipäällikkö
Share This