Keski-Savossa Joroisissa, Leppävirralla ja Pieksämäellä sekä Ylä-Savossa Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Vieremällä otetaan vuoden 2021 alussa käyttöön älykäs Biovaaka, joka mittaa lautaselta, linjastolta ja keittiöstä biojätteisiin päätynyttä ruokaa.
Kun koulu- tai työlounaalla biojäteastiaan lentää leivänpala tai peruna, jää harva miettimään teon hiilijalanjälkeä. Syytä ehkä olisi, sillä Suomessa koko ruokaketjussa päätyy hävikkiin vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, mistä noin viidennes syntyy ravitsemispalveluissa. EU onkin kirittänyt jäsenmaitaan puolittamaan ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä.
Kunnissa käyttöön otettavalla Biovaaka-järjestelmällä halutaan ehkäistä kunnan ruokahävikkiä ja tehdä sen seurannasta järjestelmällinen osa ruokapalvelun normaalia toimintaa.
Ruokahävikin vähentäminen ja sen seurannan kehittäminen ovat keskeisiä teemoja yhteisessä ilmastotyössä. Kunnat ovat mukana EAKR-rahoitteisessa KESTO-hankkeessa, jossa laaditaan seudulliset ilmasto-ohjelmat sekä kuntakohtaiset ilmaston toimintasuunnitelmat. Hävikinseurantajärjestelmän käyttöönottoon saatiin vauhtia viime syksynä, kun hanke kilpailutti hankinnan ja valitsi järjestelmän toimittajaksi PoweResta Oy:n.
Ruokapalveluiden käyttöön tuleva Biovaaka-järjestelmä koostuu vaa’asta sekä helppokäyttöisestä digitaalisesta seurantajärjestelmästä, ja sitä on mahdollista liikutella esimerkiksi kouluruokalasta toiseen. Ruokapalvelu näkee päivittäin, kuinka monta kilogrammaa ruokaa päätyy lautaselta, linjastosta tai keittiöstä jätteeksi.
Yhtäältä Biovaakaa voi käyttää myös opetusvälineenä ja asennekasvatuksessa. Kun koululainen astioita palauttaessaan kippaa ruoan lautaselta jätekärryyn, punnitsee vaaka pois heitetyn ruoan määrän ja kertoo sen saman tien ruokailijalle. Järjestelmän avulla voidaan laskea ruokahävikin hinta ja sen aiheuttama ilmastopäästö.
Kuntien ruokapalveluissa vaaka otetaan avoimin mielin käyttöön. Esimerkiksi Lapinlahdella Biovaakaa on tarkoitus kokeilla kahdessa eri kohteessa, ensin keväällä 2021 Lapinlahden lukiolla, jonka jälkeen syksyllä laite siirtyy Matin ja Liisan koululle, jossa ruokailee ala- ja yläkoululaisia.
– Lapinlahden ruokapalvelussa on tehty hävikinseurantaa jo pitkään. Tätä kautta olemme saaneet määriteltyä tarkemmin asiakasryhmäkohtaisia annoskokoja sekä hallittua ruoan kokonaismäärää niin, että ruokaa päätyisi biojätteeseen mahdollisimman vähän. Seuranta on kuitenkin ollut manuaalista ja hieman työllistävääkin. Nyt on tarjoutunut tilaisuus kokeilla Biovaakaa, joka tekee manuaalisen työn puolestamme, kertoo Lapinlahden kunnan ruokapalvelupäällikkö Marja Pitkänen.
Biovaa’an avulla hävikin silmämääräinen arviointi jäisi pois. Näin myös valmistava keittiö eli ravintokeskus saa tarkemman tiedon valmistettavan ruoan määrästä. Järjestelmästä kerättävä tieto on myös helppo toimittaa eteenpäin päättäjille nähtäväksi.
– Marja Pitkänen, ruokapalvelupäällikkö, Lapinlahden kunta
Myös Pieksämäen kaupungin ruoka- ja siivouspalveluista ravitsemistyönohjaaja Tarja Kolehmainen kertoo järjestelmän tuovan säästöjen lisäksi helpotusta ja nopeutusta hävikinseurantaan keittiön arjessa.
– Vaakaa kokeillaan ensin Hiekanpään yläkoululla, ja jos toiminnasta saadaan hyviä kokemuksia, pohdimme voisiko vaa’an käyttöä laajentaa muihinkin pisteisiimme, Kolehmainen lisää.
Biovaa’asta on jo aikaisempia hyviä käyttökokemuksia kahdesta KESTO-hankekunnasta, Varkaudesta ja Siilinjärveltä. Järjestelmän toimittaja odottaa vaa’an tuovan kuntiin mukanaan näkyviä tuloksia jo ensimmäisten kuukausien aikana.
– Olemme PoweRestalla ja Biovaa’alla erittäin innoissamme yhteistyöstä sekä alueellisesta halusta puuttua tärkeään asiaan ja tuoda hävikki näkyville aina keittiön henkilökunnasta ruokailijoille saakka, sanoo PoweResta Oy:n asiakkuusjohtaja Petteri Malinen.