EAKR-rahoitteinen KESTO-hanke teetti viime vuoden lopussa Keski-Savon kuntien tarpeesta ulkopuolisen selvityksen, jossa kartoitettiin liikkumisen nykytilannetta ja annettiin kehittämisehdotuksia palveluiden parantamiseksi. Tarkoituksena oli etsiä keinoja, joilla alueen liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää matkaketjujen kehittämisen näkökulmasta.

Jotta kestäviä kulkutapoja käytettäisiin, tulisi eri matkustusmuotojen muodostaa eheitä matkaketjuja. Silloin henkilöautomatkat olisivat kätevästi korvattavissa joukkoliikenteellä, pyörällä tai muulla vähähiilisen liikkumisen muodolla. Sweco Infra & Rail Oy:n toteuttamassa selvityksessä keskityttiin erityisesti tunnistamaan ja kehittämään liikenteen solmukohtia eli matkaketjujen kohtia, joissa vaihdetaan liikennevälineestä tai -palvelusta toiseen. Lisäksi työssä määriteltiin seudun liikkumisen palveluiden uudistamis- ja kehittämistarpeita.

Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus muodostavat yhdessä kiinteän työssäkäynti- ja opiskelukeskittymän, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja paikkakuntien välillä pendelöidään paljon. Selvityksen mukaan haasteena on, että erilaiset kestävän liikkumisen palvelut ovat nykyisellään hajautuneita ja niitä on haastava yhdistellä toisiinsa.

– Matkanteko omalla autolla lienee monelle välttämättömyys arjen toimivuuden kannalta, tuumaa KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen.

Leppäsen mukaan kunnissa pidettiin tärkeänä, että solmukohtia tarkasteltiin matkustajien tarpeiden näkökulmasta. Selvityksessä käytiin tarkasti läpi jokaisen kunnan keskeisten pysäkkien fasiliteetit ja varustelut, kuten sijainnit, katokset, liityntäpysäköinnit sekä aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus.

– Aikaisemmissakin selvityksissä on todettu, että joukkoliikennematkustajat arvostavat solmupisteissä ennen kaikkea perusasioita, kuten säänsuojaa, turvallisuudentunnetta, siisteyttä ja viihtyisyyttä, Leppänen kertoo.

Selvityksessä keskeiseksi solmupisteiden kehittämistoimenpiteeksi esitetään liityntäpysäköinnin lisäämistä. Erityistä tarvetta on runkolukittaville pyörätelineille. 

– Tällä hetkellä seudulla on varsin vähän virallisia liityntäpysäkkejä, joihin pyörän saa turvallisesti parkkiin siksi aikaa, kun matkustaa julkisella. Laadukkaan liityntäpysäköinnin kehittäminen on yksi tärkeä toimenpide matkaketjuja kehitettäessä.

Kunnissa on jo tartuttu selvityksen kehittämisehdotuksiin. Tärkeimpien pysäkkien fasiliteetit ovat tarkistuslistalla ja solmukohtien kehittämistoimenpiteitä lähdetään viemään jokaisessa kunnassa eteenpäin.

Suunta on jo oikea

Selvityksen mukaan matkaketjujen parantamiseksi tarvitaan panostuksia muun muassa reittiopaspalveluihin, matkustajainformaatioon, Kuopio-Varkaus-pendelöintiyhteyteen sekä työpaikkayhteistyöhön. Näistä välittömiä toimenpiteitä on jo tehty Kuopion ja Varkauden väliseen työmatkaliikenteeseen: Kuopiosta aamuvarhain lähtevällä Joukkis-vuorolla ehtii nyt kahdeksaksi töihin Päiviönsaareen, jossa linja-auto pysähtyy noin sadan metrin päässä Navitaksen työpaikkakeskittymästä. Työpäivän päätteeksi Päiviönsaaresta pääsee takaisin Kuopioon neljän jälkeen lähtevällä vuorolla. Aikaisemmin reitti jätti kilometrin päähän matkakeskukselle.

– Tämä on loistava parannus työmatkaliikenteeseen ja samalla mahdollisuus vähentää oman työmatkaliikkumisen ilmastopäästöjä, Leppänen iloitsee.

Myös matkustajainformaation kehittäminen on nähty kaikissa kunnissa tärkeänä ja sitä pyritään viemään eteenpäin kuntien yhteistyöllä.    

Pieksämäki kehityksen etujoukoissa

Valmistunut selvitys tukee laajempaa kehitystyötä, jota Keski-Savon kunnissa tehdään vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi. Kunnat ovat sitoutuneet seudun yhteiseen ilmasto-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää merkittävästi seudun liikenteen päästöjä.  

Keski-Savon kunnista Pieksämäki on lähtenyt voimakkaasti kehittämään asemanseutua yhteistyössä VR:n ja Väyläviraston kanssa. Pieksämäen aseman kautta kulkee useita kymmeniä junavuoroja päivittäin ja se on Keski-Savon merkittävin liikenteen solmukohta. Vuonna 2021 käynnistyi Pieksämäen seudun älykkään liikkumisen kehittämis- ja investointihanke, jonka tavoitteena on kehittää matkakeskusta vähähiilisen liikkumisen keskukseksi. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle 2,3 miljoonan euron avustuksen. Tämän lisäksi Väylävirasto ilmoitti tammikuussa 2022 varaavansa Pieksämäen ratapihan kunnostukseen 5 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä asemanseutu kehittyy houkuttelevammaksi ja tulee tarjoamaan parempia palveluita sekä matkustajille että kuntalaisille. Samalla asemanseutu tarjoaa uusia vähähiilisiä liikkumisen palveluita. 

– Pieksämäellä on tehty erittäin hyvää ja pitkäjänteistä työtä asemanseudun kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu uusiutuvan energian hyödyntäminen, vähähiilisen liikkumisen uudet ratkaisut sekä kestävän kehityksen näkökulmat erinomaisesti, Leppänen kehuu. 

Leppänen nostaa esimerkiksi myös Leppävirran, jossa keskitytään tulevina vuosina kehittämään joukkoliikenteen päätepysäkkiä. Vuoden alusta linja-autojen päätepysäkki siirtyi väliaikaiselta paikaltaan Suomalanpurontieltä uuden Tokmannin piha-alueelle. Aikaisempi linja-autoasema purettiin viime vuonna samaisen myymälän tieltä.

Liikkumisen sujuvuus Keski-Savossa -selvitystyö on luettavissa kokonaisuudessaan täällä (pdf).

The post Matkaketjut kuntoon: Keski-Savossa selvitettiin liikkumisen sujuvuutta appeared first on KESTO-hanke.

Mukaan hankkeeseen lähti Ylä-Savosta neljä innokasta kuntaa hakemaan ratkaisua päästövähennyshaasteisiinsa. Iisalmessa hankeapu oli luonnollinen jatkumo aiemman KierRe-hankkeen aloittamalle ilmastotyölle, mutta muut kolme Kiuruvesi, Lapinlahti ja Vieremä lähtivät aika lailla uuden eteen. Toki paljon ilmastotekoja kunnat olivat tehneet jo ennen hanketta osan tiedostaen ja osan tiedostamatta ne päästöjä vähentäviksi teoiksi. Joten aivan nollista ei liikkeelle lähdetty.

Hankkeeseen mukaan lähteneillä kunnilla ei tahtoa ilmastopäästöjen vähentämiseen puuttunut, omat resurssit vaan eivät aina tahdo riittää tällaisten tavoitteiden ja toimien suunnitteluun ja organisointiin. Saimme jokaisesta kunnasta kasaan sekä työntekijöistä että luottamushenkilöistä koostuneet projektiryhmät, joiden kanssa kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat päästövähennystoimenpiteineen muokattiin. Ilmastosuunnitelmia pyöriteltiin vielä niin kuntalaisten kommentoitavina kuin lautakunnissakin ennen kuin ne menivät kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin.

Seudullisen ilmasto-ohjelman valmisteluun nimettiin myös oma työryhmänsä hankekuntien työntekijöistä ja luottamushenkilöistä. Työryhmä oli erittäin tehokas ja aiheeseen omistautunut, joten työ sujui sutjakkaasti alusta alkaen. Lisäksi saimme Ylä-Savossa teetetyksi kolme selvitystyötä ja neljä kokeilua sekä kaikkea pientä pyöräilytempauksesta vaalipaneeliin ja runsaasti erinäisiä viestintätoimia.

Kapuloita ja vähän isompiakin halon pätkiä on lennellyt rattaisiin suunnasta, jos toisesta, mikä on saanut pohtimaan niin erilaisia työskentelytapoja kuin ihan elämän perusarvojakin. Mutta emme antaneet vauhdin pysähtyä, vaan Ylä-Savon kokoisen palan pelastusoperaatio rullasi tasaisesti eteenpäin.

Ja rattaiden rullaaminen jatkuu, vaikka hanke tuleekin päätökseensä. Ilmastotavoitteet ja -toimet lähtevät hiljaa sulautumaan osaksi kuntien päivittäisiä toimia sekä talousarvioita ja strategioita. Monet kunnat tarvitsevat edelleen lisäresursseja ilmastotyön koordinointiin, sillä valmiiksi tässä ei ihan heti tulla. Onneksi rattaat täällä Pohjois-Savossa liikkuvat yhä kiivaammalla vauhdilla, kun käytössä on (vähähiilistä) moottorivoimaa, Savon ilmastosankareita, vaikka muille jakaa.

Kirsi Savolainen, KESTO-hankkeen Ylä-Savon projektivastaava kiittää vielä kerran kaikkia yhteistyöstä Ylä-Savon ilmastotyön käyntiin saattamisesta!

The post Mitä tulikaan tehtyä?! appeared first on KESTO-hanke.

KESTO-hankkeen päätavoitteena on ollut laatia seudulliset ilmasto-ohjelmat ja kuntakohtaiset ilmaston toimintasuunnitelmat Keski-Savoon, Siilinjärvelle ja Ylä-Savoon. Viimeisen kahden vuoden aikana ilmastotyö on saatu hankekunnissa hyvään vauhtiin ja hankkeen tärkeimmät tavoitteet on saavutettu.

Myönnetyllä jatkoajalla on tarkoitus keskittyä erityisesti ilmastoviestintään ja hanketuloksista tiedottamiseen. Sisällöllistä hanketyötä tehtiin joulukuuhun 2021 saakka, joten viimeisimmistä tuloksista ja tuotoksista riittää vielä kerrottavaa. Jatkoaika mahdollistaa myös kuntien tukemisen ilmasto-ohjelman toimeenpanon ensimmäisissä vaiheissa.

Helmikuun loppuun asti hankkeessa työskentelee projektipäällikkö Laura Leppäsen lisäksi projektiassistentti Tiina Rajamäki. Ylä-Savon projektivastaava Kirsi Savolainen on puikoissa tammikuun loppuun saakka.

Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy, joka vastaa Keski-Savon toteutuksesta. Ylä-Savon osatoteutuksesta vastaa Iisalmen kaupunki. KESTO-hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto 75 % (EAKR), mukana olevat kunnat ja muut tahot. 

The post KESTO-hanke sai jatkoaikaa helmikuun 2022 loppuun asti appeared first on KESTO-hanke.

Ylä-Savo

Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa -selvitystyön tavoitteena on hahmottaa alueellisesti tarkoituksenmukainen henkilökuljetuspalvelujen kokonaisuus sekä sen kehittämistä tukevat toimenpiteet Ylä-Savon alueelle.

Nykyisellään erilaiset liikkumisen palvelut ovat melko hajautuneesti järjestettyjä, eivätkä ne ole keskenään yhteen toimivia tai tue riittävästi toisiaan. Toimijat järjestävät omien toimialojensa kuljetuspalveluita eikä kokonaisuutta kyetä koordinoimaan riittävästi yhteen.

Selvityksessä tarkastellaan seuraavista kuljetuspalveluista muodostuvaa kokonaisuutta: paikallisliikenne, koulukuljetukset, palveluliikenne ja asiointikuljetukset, SHL ja VPL kuljetukset, seudullinen joukkoliikenne (ELY:n järjestämä joukkoliikenne), markkinaehtoinen liikenne sekä kuljetusten kannalta keskeiset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet.

Selvitystyötä hankaloitti lähtötietojen saatavuus ja työtä painotettiin niihin osa-alueisiin, joista tietoa oli saatavilla. Ylä-Savon alueella kukin kunta huolehtii itsenäisesti koulukuljetusten ja palveluliikenteidensä järjestämisestä. Päivätoimintakeskuskuljetuksia järjestää Ylä-Savon soten alueella kuntayhtymä. Kunnat hyödyntävät kuljetusten hankinnoissa Sansiaa.

Tämän hankkeen yhteydessä palveluliikenteistä ei ole saatu niin kattavia tietoja, että niiden pohjalta olisi voitu arvioida yksityiskohtaisia reittien, aikataulujen tai liikennemallien kehittämistarpeita. Näkemys on kuitenkin se, että palveluliikenteet kannattaisi käydä yksityiskohtaisesti läpi ja tarkastella mahdollisuudet tehokkaampien ajopäivien aikaansaamiseksi. Seurantatutkimus palveluliikenteistä olisi hyvä tehdä jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Myös palvelun sisältöä olisi hyvä avata tarkemmin, jotta palvelun käyttöönotto olisi helpompaa myös uusille käyttäjille ja esimerkiksi maksuttoman palveluliikenteen kuukautta voisi kokeilla.

Myös koulukuljetusten osalta selvitystyöhön olisi tarvittu vielä kattavampaa lähtötietojen koontia sekä koulukuljetuksista vastaavien henkilöiden osallistamista kehittämistoimenpiteiden tarkempaa määrittämistä varten. Osassa kunnista koulukuljetukset ovat avoimia myös muille käyttäjille. Koulukuljetusten käyttömahdollisuutta kannattaa markkinoida aktiivisesti. Jos reittipohjaiset kuljetukset eivät vielä ole avoimia, kannattaa niiden avaamisen mahdollisuutta selvittää. Lisäksi selvitystyön yhteydessä tehdyssä opiskelijakyselyssä nousi esille koulukuljetusten ja opiskelumatkojen kehittämistarpeita, kuten pyöräpysäköinnin laadun parantaminen, kimppakyytiryhmät, joukkoliikennepysäkkien laadun parantaminen sekä aikatauluinformaation selkeyttäminen ja tiedotuksen tehostaminen.

Keskeisimpinä liikenteen ja liikkumisen solmupisteinä selvityksessä korostuivat kaupunki ja kuntakeskukset peruspalveluineen sekä oppilaitoksien yhteydessä sijaitsevat pysäkit. Kehitystoimia solmupisteiden käytettävyyden parantamiseksi on jo tehty, mutta keskeisinä haasteina edelleen nähdään aikataulujen käytettävyys sekä liikkumistottumusten muuttaminen (esim. kimppakyydit). Joukkoliikennettä koskeva informaation puute toistuu käyttäjäryhmästä riippumatta. Myös kuntien välinen poikittaisliikenne koettiin haasteeksi etenkin eläkeläisten ja opiskelijoiden kohdalla.

Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa -selvitystyö valmistuu lähiaikoina ja tulee julki Iisalmen kaupungin nettisivuille.

Keski-Savo

Liikkumisen sujuvuus Keski-Savossa -selvityksessä analysoitiin joukkoliikenteen ja kuljetusten nykytilannetta Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden muodostamalla alueella. Työssä tunnistettiin tärkeimmät joukkoliikenteen solmukohdat ja määritettiin niiden kehitystarpeet. Kehitystarpeet olivat hyvin vaihtelevia solmukohtien välillä. Osa kehitystarpeista vaatii laajempaa selvitystyötä ja merkittävämpää rahoitusta. Osa taas oli pienempiä, joiden toteutus voidaan hoitaa muiden työtehtävien ohella. Kustakin solmupisteestä laadittiin kortti, jossa on kuvattu nykytila ja kehittämistoimet. Kortteja voidaan käyttää tulevien toimenpiteiden suunnittelussa.

Selvityksessä esille nousi monien kuntien kohdalla matkustajainformaation kehittämisen tarve. Tähän tartuttiin välittömästi ja kunnat lähtivät hakemaan yhdessä valtionavustusta yhteisen ja yhteneväisen matkustajainformaation luomiseksi. Tavoitteena on koota erityisesti aikataulu ja reittitiedot Keski-Savon osalta helposti saavutettavaan muotoon.

Liikkumisen sujuvuus Keski-Savossa -selvitystyö on luettavissa kokonaisuudessaan täällä (navitas.fi).

The post Liikkumisen sujuvuutta selvitettiin Keski- ja Ylä-Savossa appeared first on KESTO-hanke.

Tilaisuudessa kootaan yhteen tiiviisti KESTO-hankkeen toimet ja esitellään mm. kokeilujen tuloksia.

Tilaisuuden alustava ohjelma on:
klo 8.30-9.00 Aamukahvit tarjolla
klo 9.00 Tilaisuuden avaus
klo 9.05 Kuntien puheenvuoroja ilmastotyöstä.
– Kunnan ilmastotyö: Mitä hankkeen aikana saatiin aikaiseksi? Mitä kunnissa tapahtuu seuraavaksi ilmastotyössä?
klo 10.30 Jätehuoltoyhtiöiden puheenvuoroja
– Mitä ilmastotyö on jätehuoltoalalla?
klo 11.00 KESTO-hankkeen tiivis yhteenveto + keskustelua
klo 11.30 Tilaisuus päättyy

KESTO-hanke on Pohjois-Savon liiton rahoittama (EAKR) kuntien ilmastohanke, jossa yhdeksään pohjoissavolaiseen kuntaan laadittiin kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat tai -ohjelmat. Tämän lisäksi Ylä-Savon ja Keski-Savon seuduille laadittiin seutukohtaiset ilmasto-ohjelmat.

Hankkeen aikana toteutettiin kuusi erilaista kokeilua, aloiteltiin ekotukitoimintaa sekä tehtiin ilmastotyön tueksi huoneentauluja. Tämän lisäksi tehtiin paljon, paljon muuta yhteistyötä, vaikuttamista ja pieniä toimia ilmastoasian eteenpäin viemiseksi.

Tilaisuuteen on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.

Tervetuloa mukaan tilaisuuteen! Ilmoittaudu mukaan 14.12. mennessä tästä linkistä.

The post Pohjoissavolaista ilmastotyötä: KESTO-hankkeen loppuseminaari 15.12.2021 appeared first on KESTO-hanke.

Kunta ilmastoviestijänä -webinaari järjestetään Teamsin välityksellä torstaina 9.12.2021 klo 9-11. Tapahtuma on tarkoitettu kunnille, kuntaomisteisille yhtiöille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa kuulemaan esimerkkejä edelläkävijäkunnista ja saamaan konkreettisia vinkkejä oman kunnan ilmastoviestintään!

Webinaarin vetäjänä toimii ilmastoviestinnän tutkimukseen perehtynyt viestintäasiantuntija Anna Pulkka (YTM).

Ohjelma:
9.00-9.10 Aloitussanat (KESTO-hanke)
9.10-9.30 Ilmastoviestintä kunnissa (Anna Pulkka)
9.30-9.35 Ilmastokuvapankin esittely (KESTO-hanke)
9.35-9.50 Työpajan alustus (Anna Pulkka)
9.50-10.20 Työpajatehtävä
10.20-10.50 Työpajatehtävän purku
10.50-11 Vapaa keskustelu/kysymykset & loppusanat

Teams-webinaarin osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.

Ilmoittaudu webinaariin 8.12. mennessä

The post KESTO-webinaari: Kunta ilmastoviestijänä 9.12.2021 appeared first on KESTO-hanke.

Famifarmin tavoitteena on pienentää puutarhan hiilijalanjälkeä vähentämällä turpeen käyttöä lämmöntuotannossaan. Palvelun avulla Famifarm saa käyttöönsä Savon Voiman vahvan lämmöntuotanto-osaamisen ja tuotannon kehittämisen, joiden avulla voidaan saavuttaa entistä tasaisempi, varmempi ja vähemmän hiilijalanjälkeä tuottava lämmöntuotantö. Käytännössä Savon Voima myy myös asiantuntijapalveluita Famifarmin tarpeiden mukaan.

Famifarmin lämpökeskusta operoidaan ja valvotaan Pieksämäellä sijaitsevasta Savon Voiman etävalvomosta. Päivittäisen kunnossapidon Famifarm hoitaa itse. Palvelun myynti alkoi 1.9.2021.

Famifarm Oy:n tavoitteena on puolittaa turpeen polton osuus vuoteen 2023 mennessä.

Lähde: Savon Voima – Yhdessä kohti hiilineutraalia huomista: Savon Voiman ja Famifarmin yhteistyö pienentää hiilijalanjälkeä puutarhan omassa lämmöntuotannossa (16.9.2021)

The post Savon Voiman ja Famifarmin yhteistyö pienentää hiilijalanjälkeä puutarhan omassa lämmöntuotannossa appeared first on KESTO-hanke.

Kesäisin alueelta jää ylijäämälämpöä ja se ohjataan kaukolämpöverkon kautta muun taajama-alueen lämmitykseen. Leppävirran käyntikorttialueelle suunniteltu kokonaisratkaisu edustaa käytännön toteutuksena täysin uutta tapaa jo olemassa olevan kaukolämpöverkon hyödyntämiselle energiavirtojen optimoinnissa.

Ajatus kylmälaitteiden lauhdelämpöjen hyödyntämisestä nousi esiin hiihtoareenan ja jäähallin kylmäkoneiden uusimisen yhteydessä. Konsulttitoimistolla teetetyn esiselvityksen perusteella ratkaisu vaikutti niin taloudellisesti kuin teknisesti kannattavalta.

Savon Voiman tarjoamaa vaihtoehtoa puolsivat erityisesti kustannussäästöt sekä tarjottu elinkaarimalli, jossa Savon Voima vastaa alueen lämmönjakokeskusten uusintainvestoinneista, niiden toiminnasta ja ympärivuorokautisesta valvonnasta.

Käyttökustannuksissa saavutetaan vuositasolla noin 120 000 euron säästöt ja koko sopimuksen mukaisen elinkaaren aikana säästöä kertyy noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeelle myönnettiin Business Finlandilta 20 prosentin energiatehokkuustukea.

Savon Voima on toteuttanut hukkalämmön hyödyntämistä jo Siilinjärven ja Joensuun kaukolämpöverkoissa. Näissä molemmissa hukkalämpöä ostetaan toimittajalta suoraan kaukolämpöverkkoon.

Savon Voima tuottaa itse lämpöä alueelle sekä taajaman kaukolämpöverkkoon omilla lämpöpumpuilla hyödyntämällä asiakkaalta syntyviä lauhdelämpöjä. Vokkolan alueen nykyinen kaukolämpöverkon lämpötila on tarkoitus alentaa, jonka avulla saadaan optimoitua lämpöpumppujen energiatehokas toiminta. Samalla alueen kiinteistöjen lämmönjakokeskukset uusitaan toimimaan matalammalla mitoituslämpötilalla.

Järjestelmällä tullaan tuottamaan yli kymmenen prosenttia koko Leppävirran taajaman lämmöntarpeesta. Savon Voima on sitoutunut kehittämään lisää polttoon perustumattomia lämmöntuotantomuotoja kuten ilma-vesi-lämpöpumpputuotantoa.

Lähde: Savon Voima – Kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä vie Leppävirtaa harppauksen kohti hiilinegatiivisuustavoitetta

The post Kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä vie Leppävirtaa harppauksen kohti hiilinegatiivisuustavoitetta appeared first on KESTO-hanke.

Kilpailussa oli kaksi teemaa: 1. Nuorten turvallisuus liikenteessä ja 2. Ympäristöystävällisen liikkumisen lisääminen. Kilpailuun saatiin 17 ehdotusta, joista valittiin kumpaankin teemaan kolme parasta palkinnonsaajaksi.

Nuorten turvallisuus liikenteessä teeman voitti 14-vuotias Niklas Mäki. Ehdotuksessa korostettiin vanhempien mukaan ottamista liikennekasvatukseen. Ehdotuksessa oli hyvin konkretisoitu herätteleviä iskulauseita: ”KÄYTTÄYDY ITSE SAMOIN, KUIN OPETAT LASTASI: käytä kypärää, suojele aivojasi. Mä tartten vanhemman, en vihannesta!”

Ympäristöystävällisen liikkumisen lisääminen teeman voitti kahdeksasluokkalainen Linda Bergman, jonka kilpailuehdotus toimi samalla yritys- ja taloustiedon koulutehtävänä. Ideassa oli ehdotettu arkiliikkumiseen kannustavan mobiilisovelluksen laatimista ja samalla yhdistetty toiminta hyväntekeväisyystyöhön ja vesipulan käsittelyyn. ”Kävellen liikkumalla, pyöräilemällä tai julkisella liikenteellä liikkumisella kastellaan sovelluksessa olevaa kasvia. Jos liikkuu paljon kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä ja saa siitä paljon ylimääräistä vettä voi sen laittaa yhteiseen vesi “pankkiin” ja kuukauden lopussa jonkin kokoinen summa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.”

Koululaisten turvallisen ja viisaan liikkumisen edistäminen Ylä-Savon kunnissa 2021 -hanke

Hankkeessa ovat mukana Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Keiteleen, Lapinlahden, Pielaveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Hanke on saanut Liikenne ja viestintävirasto Traficomin tieliikenteen turvallisuuden valtionavustusta. Yhteistyökumppanina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Fiksusti kouluun -ohjelma ja Liikenneturva. Yhteyshenkilönä ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Jyrki Könttä Iisalmen kaupungista. Hankkeen käytännön toteutusta koordinoi rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo Sitowise, jossa hankkeen projektipäällikkönä toimii Milla Talja.

The post Nuorten viisaan liikkumisen ideakilpailu – Voittajaideat toteutukseen Ylä-Savossa appeared first on KESTO-hanke.

Jätteenkuljetusten tulevaisuuden arviossa kartoitettiin, kuinka paljon uuden jätelain mukaiset erilliskeräysvelvoitteet muuttaisivat Ylä-Savon alueella eri hyötyjätteiden (biojäte, lasi, metalli, kartonki ja muovi) erilliskeräystä nykyisestä. Biojätteelle arvioitiin myös jätelain mukaista keräysvelvoitetta laajempaa erilliskeräystä: miten keräysvelvoitteen asettaminen kaikille kiinteistöille kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa vaikuttaisi keräykseen kuuluviin kiinteistöihin ja asukkaisiin sekä vuosittaisiin keräyskertymiin, astiatyhjennyksiin, reittiajoihin, keräyksen päästöihin ja kustannuksiin.

Lisäksi selvityksessä kartoitettiin aluekeräyspisteverkoston potentiaalisia käyttäjiä ja jätemääriä ja samalla havainnollistettiin, kuinka suuri osa alueen vakituisesti asutuista ja vapaa-ajan kiinteistöistä on nykyisin järjestetyn jätteenkeräyksen ulkopuolella eli ilman jätehuoltosopimusta. Haja-asutusalueille tehtiin mallinnusta, jonka pohjalta verrattiin kiinteistöittäistä keräystä ja aluepistekeräystä toisiinsa ilmastonäkökulmasta. Lisäksi verrattiin monilokerokeräystä yksilokerokeräykseen keräyksen tehokkuuden ja ilmastovaikutusten näkökulmista.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailtiin kiinteistön haltijan järjestämän keräyksen (nykytila) ja kunnan keskitetysti järjestämän keräyksen kesken ilmastovaikutuksen, logistiikan tehokkuuden, melutason, palvelun laadun ja palvelun hintatason näkökulmista. Keräystä mallinnettiin tilaajan kanssa yhdessä valituilla neljällä erilaisella keräysalueella, joille suunniteltiin ja mallinnettiin jätteenkeräysreitit molemmissa keräysjärjestelmissä. Nykyisin kullakin keräysalueella toimii kolme jätehuoltoyritystä.

Selvityksen tuloksia

Jätelain mukaisten velvoiterajojen arvioitiin lisäävän kiinteistökeräykseen ohjautuvia hyötyjätemääriä Ylä-Savon alueella noin 760 tonnia vuodessa, josta lähes kaksi kolmasosaa arvioitiin syntyvän biojätteestä. Kasvu tarkoittaisi noin 34 %:n lisäystä nykyisin kiinteistöiltä kerättäviin hyötyjätemääriin.

Biojätteen laajennettu erilliskeräys kaikille kiinteistöille kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa lisäisi biojätteen erilliskeräysvelvoitteeseen kuuluvia kiinteistöjä ja asukkaita merkittävästi. Myös biojäteastioiden tyhjennykset, tarvittavien keräysreittien määrä sekä keräyksen kustannukset ja päästöt moninkertaistuisivat nykyisestä.

Lähes puolet alueen asukkaista asuu haja-asutusalueella (taajamien ulkopuolella) ja alueella on yli 1 700 vapaa-ajan kiinteistöksi luokiteltavaa kiinteistöä, joten aluekeräyspisteverkoston potentiaalisten käyttäjien määrä on suuri ja siten myös jätepotentiaali on merkittävä. Selvityksessä havaittiin, että alueella on suuri määrä kiinteistöjä, joiden tulisi jätehuoltomääräysten mukaisesti olla liittynyt kunnan jätehuoltojärjestelmään, mutta joilla nykyisin ei ole olemassa olevaa jätehuoltosopimusta. Esimerkiksi vapaa-ajan kiinteistöjen osalta suurimmalta osalta puuttui jätehuoltosopimus.

Aluekeräystä ja kiinteistöittäistä keräystä vertailevalla keräysmallinnuksella todennettiin, että aluekeräyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä kiinteistökohtaiseen keräykseen verrattuna. Seka- ja biojätteen yksi- ja kaksilokerokeräystä vertailevien keräysmallinnusten pohjalta todennettiin, että monilokerokeräyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä kiinteistökohtaiseen keräykseen verrattuna.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailevien mallinnusten perusteella todettiin, että tarkastelluilla keräysalueilla voitaisiin kunnan järjestämällä keräyksellä tehostaa keräystä sekä ajosuoritteiden että ilmastovaikutusten näkökulmasta, verrattuna nykyiseen kiinteistön haltijan järjestämään keräykseen. Mallinnusten tulosten perusteella kunnallisella keräyksellä voitaisiin ajosuoritteita, eli ajettuja kilometrejä, vähentää alueilla noin 42 % (vaihteluväli 36–45 %) ja keräyksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä noin 19 % (vaihteluväli 17–23 %). Huomioitavaa on, että tulokset kuvastavat vain kyseisiä keräysalueita.

The post Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arviointi Ylä-Savossa -selvitystyö valmistunut appeared first on KESTO-hanke.